Tarkoituksenani oli itseni esittelyn jälkeen kirjoitella mielipiteitäni liittyen kaupunkimme hallintoon ja palveluihin, eli teemoihin jotka vaalien alla nousevat esiin. Eilisten Kauhajoen tapahtumien takia ajatukseni ovat nyt pyörineet nuorten pahoinvoinnissa, aseissa ja poliisin toiminnassa, joten yleisemmät aiheet saavat odottaa seuraavaan kertaan

Tuntuu aivan käsittämättömältä, että tänään on jälleen suruliputuksen paikka. Tosin nyt vuorokausi tapahtumien jälkeen tuntuu siltä, että näin pian Jokelan koulusurmien jälkeen ei jakseta enää niin mässäillä murhilla - hyvä niin, sillä asiallista tietoa tietenkin tarvitaan, mutta ei sitä epäasiallista. En varmasti voi ymmärtää sitä järjetöntä surua, mitä uhrien omaiset nyt tuntevat, syvin osanottoni heille. =(

Mielestäni nuorten pahoinvointiin on olemassa muutama varteenotettava lääke. Metallinpaljastimien ja aseiden kieltämisen sijaan olisi äärimmäisen tärkeä satsata lasten ja nuorten hyvinvointiin lisäämällä kouluterveydenhuoltoon terveydenhoitajia, kuraattoreita, psykologeja sekä tarjoamalla nuorille harrastusmahdollisuuksia! Nämä "lääkkeet" eivät tietenkään ole mikään 100 % massamurhaajaseula, mutta kyllä nuorison hyvinvointi näkyisi muuallakin positiivisina asioina. Jokaisen koulun tulisi ehdottomasti voida palauttaa terveydenhuollon henkilökunnan määrä samalle tasolle, kuin se oli ennen edellistä lamaa, minun kouluaikanani.

Omaan kokemukseeni vedoten myös uskon siihen, että vähintään yksi hyvä harrastus antaa nuorelle tärkeitä onnistumisen tunteita, itseluottamusta, hyviä ystävyyssuhteita sekä laadukasta tekemistä. Kauhajoen surmaaja oli kertonut viesteissään vihaavansa ihmisrotua ja itseään, mikä onkin varmasti käsittämättömän kurja asiantila. Sen vaan pitäisi olla täysin siellä selkäytimessä ihan jokaisella, että vaikka asiat olisivat miten vinossa, niin koskaan ratkaisu ei voi olla minkään elollisen vanhingoittaminen, saati tappaminen. Ei koskaan.

En millään käsitä, miksi tuoreen kyselyn mukaan 75 % Suomen kansalaisista on nyt yhtynyt pääministerimme pontevaan aselain sorvaamiskeskusteluun. Käsiaseiden kieltäminen ei mielestäni ratkaise tätä ongelmaa. Luvattomia aseita on nyt ja tulee varmaankin aina olemaan. Jos joku haluaa aseella tappaa, niin sen hän kyllä käsiinsä saa jotain kautta, valitettavasti. Aselupien myöntämisen perusteet toki pitää säilyttää tiukkoina ja tarkkoina.

Jos "isoveli valvoo" -linjalle nyt lähdetään, niin ensimmäisenä valvonnan kohteena aseiden sijaan pitäisi mielestäni olla internet. Netistä jos jostain löytyy yhteisöjä ja sivustoja toisten ja/tai itsensä murhaamisesta kiinnostuneille. Niin Kauhajoen Saari kuin Jokelan Auvinenkin käyttivät hyväkseen internettiä tekojensa suunnittelussa ja näkyvyyden hakemisessa. Tiedän tiedän, netti on niin pohjaton suo, ettei sieltä koskaan saa kitkettyä pois kaikkea pahaa, mutta olemmeko täysin voimattomia netin huonojen puolien edessä laajemmassa mittakaavassa?

Oman perheemme kohdalla vain vahvistui päätöksemme siitä, että meillä pidetään nettikone olohuoneessa tai muussa vastaavassa tilassa, jotta nuori ei voi yksinään seikkailla ihan missä sattuu. Toki omat lapseni ovat sen verran pieniä, etteivät ole montaa kertaa netin maailmaan tutustuneet edes vanhemman seurassa. Lisäksi uskon, että on tärkeä keskustella erilaisista nettisivuista ja vaikkapa television uutisista lapsen kanssa, jotta homma säilyisi mahdollisimman avoimena ja lapsi voisi kysyä mieltä askarruttavista asioista. Olen itse järkyttyneenä nähnyt esimerkiksi anorektikkojen nettisivut, joilla nuoret (pääasiassa) tytöt pisteyttävät toistensa ja julkkisten luurangonlaihoja kuvia, sekä miettivät kuinka kauan pitää olla syömättä, että saisivat painonsa pudotettua 41 kilosta 39 kiloon.

Yksi yksityiskohta eiliseltä on myös mieltäni vaivannut. Poliisi oli jututtanut Saarta netissä olleiden videoiden takia, muttei ollut katsonut tarpeelliseksi takavarikoida miehen asetta tai evätä aseenkantolupaa. Niinpä, koskahan byrokratia sallisi sen, että annettaisiin maalaisjärjen voittaa, jos mies osoittaa aseella kameraa ja sanoo "You will die next!" Sama koskee myös järjettömän tiukkaa salassapitovelvollisuutta, ammattilaisten olisi saatava herkemmin lupa tietojen vaihtamiseen, jotta pahoissa ongelmissa olevia nuoria voitaisiin auttaa välittömästi avun tarpeen huomaamisen jälkeen.